Historia

1936 – Kauppakamari perustetaan

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari perustettiin 9. lokakuuta 1936. Tavoitteena oli maidemme välisen kaupankäynnin kehittäminen sekä uusien vientituotteiden löytäminen.

Suomen silloinen suurlähettiläs, J.K. Paasikivi, Suomen vientiliiton puheenjohtaja Jaakko Kahma ja Electroluxin perustaja, johtaja Axel Wenner-Grenpe ovat kauppakamarin perustajajäseniä. 1930-luvun loppupuolella Suomalais-ruotsalaisella kauppakamarilla oli noin 500 jäsentä.


40- ja 50-luku – Jälleenrakentamisen aikaa

Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli haastavaa ei ainoastaan Suomelle vaan myös Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen valtionapu kauppakamarille lopetettiin vuonna 1940, jolloin kauppakamarin ainoa tulonlähde oli ruotsalaisten jäsenten jäsenmaksut. Betty Liljestrand onnistui luotsaaman kauppakamarin toiminnan sotavuosien läpi kohti jälleenrakentamisen aikaa. Säännöt jarruttivat Suomen ja Ruotsin välistä kaupankäyntiä aina 50-luvun puoliväliin asti. Suomalais-ruotsalainen kauppakamarin ansiosta kaupantekoa voitiin jatkaa luvanvaraisuudesta vapautetuilla tuotteilla.


60-luku – Ruotsi löytää Suomen

Kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi Ruotsissa nopeasti mm. Marimekon, Iittalan, Askon ja Fazerin vientituotteiden myötä. Kauppakamarin toimintaa laajennettiin kiinteällä sihteeristöllä, jota johti Caj Lindén. Kauppakamarin rooli tärkeänä tapaamispaikkana Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän välillä vahvistui entisestään.

Suomen valtiosta tuli jälleen toiminnan osarahoittaja. Tämä loi turvallisen taloudellisen pohjan tulevaisuudelle. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari aloitti ”Löydä Suomi” –kampanjan, jonka myötä suomalainen muotoilu ja osaaminen saavuttivat ruotsalaisen yleisön.


70-luku – Ristiretki länteen

1970-luvulla tuhannet suomalaiset yritykset pyrkivät kasvamaan Ruotsin markkinoilla. Yritykset laajensivat tuotevalikoimaansa entistä enemmän raaka-aineisiin, puolivalmisteisiin ja alihankintoihin, 60-luvun kuluttajille suunnattujen tuotteiden lisäksi. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin rooli asiantuntijana vahvistui. Ruotsi vakiintui yhdeksi Suomen kolmesta keskeisestä kauppakumppanista.


80-luku – Suomi osaa

80-luvulla Suomen valmiudet investoida ulkomaille paranivat. Isot suomalaiset konsernit tekivät strategisia hankintoja Ruotsista. Nokia kasvoi vauhdilla. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari kertoi suomalaisesta teknologiasta ja osaamisesta ”Suomi Osaa” - kampanjan ja Suomen Ulkomaankauppaliiton avulla. Toimitusjohtaja Liisa Lifländersin kaudella kauppakamari vahvisti tiedottamista ja perusti ”Suomi toimittaa” - lehden. Vuonna 1988 kauppakamari aloitti vuosittaisten lehdistömatkojen järjestämisen.


90-luku – Räätälöityjä konsultaatioita

Suomesta ja Ruotsista tuli Euroopan Unionin jäseniä vuonna 1995. Osana EU:n sisämarkkinoita viennin edistäminen vaihtui toimitusjohtaja Leif Hernbergin johtamista isoista toimialakampanjoista pienempiin painotuotteiden, muodin ja elektroniikan erikoisprojekteihin. 90-luvun loppupuolella kauppakamari keskittyi entistä enemmän räätälöityihin markkinakonsultaatioihin. Viennin edistämisen sijaan puhuttiin kansainvälistymisestä.


2000-luku – Markkinastrategioita ja erikoisosaamista

2000-luvulla suomalaisten yritysten tarpeet muuttuivat. Yritykset halusivat tietää konkreettisista toimenpiteistä miten aloittaa vientiä Ruotsiin tai perustaa yritys Ruotsiin.

Konsultaatiotoimeksiantojen määrä kasvoi ja niiden rooli kauppakamarin tulonlähteenä vahvistui. Tiedontarve vaihtui entistä enemmän palveluiden kysyntään. Yhteistyössä paikallisten elinkeinoelämän keskusten kanssa kauppakamari alkoi toteuttaa suuria Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemia yhteisprojekteja. Muotinäytökset Ruotsissa ja arkkitehtikäynnit Suomessa olivat vuosikymmenen ajan kauppakamarin arvostetuimpia aktiviteetteja.


2015 – FINSVE tänään

Kauppakamarin kokeneet asiantuntijat luotsaavat suomalaisia yrityksiä ruotsalaisille markkinoille. Tavoitteena on luoda uusia menestystarinoita!

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Jäsentoiminta yhdistää yritykset ja henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämästä.

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on osa Team Finland -verkostoa. Suomen Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa suuren osan kauppakamarin toiminnasta.



Visio

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FINSVE) haluaa olla mukana luomassa ja edistämässä suomalaisten yritysten menestystarinoita Ruotsissa. FINSVE valmentaa yrityksiä kansainväliseen menestykseen ja edistää kaikin tavoin Suomen ja Ruotsin välistä kaupankäyntiä. Jäsentoimintamme muodostaa aktiivisen ja vuorovaikutteisen foorumin, jossa jäsenet voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa kokemuksiaan.


”Vaikka Suomi ja Ruotsi monella tavalla ovat kuin kaksi vanhaa kaveria, jotka ovat tunteneet toisensa sitten lapsuuden, on suhde maidemme välillä jatkanut kehitystään. Näin pitkässä suhteessa on myös tärkeää että ei aleta ottaa toista itsestäänselvyytenä. Yksi FINSVE:n tärkeimmistä tehtävistä on myös jatkossa ylläpitää hyviä suhteita sekä rakentaa edelleen vahvaa yrityssidettä maidemme välillä.”


Jacob Wallenberg
Valtuuston puheenjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari



”Minun vinkkini sinulle joka olet ottamassa askeleen kohti kansainvälistymistä on tehdä se avoimin mielin. Sinun tulee olla tietoinen toisen maan kulttuurista ja varoa ettet laita omia arvojasi kommunikaation tielle.

Avainsana tässä tapauksessa ei ole suomalais-ruotsalainen vaan yritys. Anna yrittäjyyden olla keskipisteenä niin saavutat parhaimmat tulokset."


Lars G Nordström
Hallituksen puheenjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari



FINSVE

FINSVE täyttää 80-vuotta lokakuussa 2016. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on aina ollut aktiivinen toimija ja edistänyt tehokkaasti maidemme välistä kaupankäyntiä.


Hallituksen puheenjohtajat

  • Toimitusjohtaja Lars G Nordström 2000-
  • Hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg 1998-2000
  • Toimitusjohtaja Sture Lindmark 1986-1998
  • Pankinjohtaja Curt G. Olsson 1982-1986
  • Pankinjohtaja Sven G. Malmberg 1972-1982
  • Pankinjohtaja Carl de Geer 1967-1972
  • Johtaja Einar Kördel 1963 - 1967
  • Laivanvarustaja Emanuel Höberg 1957-1963
  • Kammariherra Rolf von Heidenstam 1942-1957
  • Johtaja Axel L. Wenner-Gren 1937-1942


Valtuuston puheenjohtajat

  • Hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg 2000 -
  • Tekniikan tohtori Bo Berggren 1996 - 2000
  • Pankinjohtaja Curt G. Olsson 1986 - 1996

Toimitusjohtajat

  • Kjell Skoglund 2015 -
  • Marja Kahra 2009 - 2014
  • Risto Erjanti 2001 - 2009
  • Leif Hernberg 1989 - 2001
  • Liisa Lifländer 1978 -1989
  • Per-Olof Karsten 1976 -1978
  • Håkan Nordqvist 1973 - 1975
  • Caj Lindén 1963 -1973